maanantai 11. huhtikuuta 2011

COME WITH ME IF YOU WANT TO LIVE!

Minun päiväni

9.30 Herään melko sikeästä unesta, olisin mieluusti nukkunut ainakin tunnin vielä. Ei auta, onneksi suihku on lähellä. Suihkuttelen ja rasvaan ja meikkaan, sitten alkaakin olla jo hoppu, joten hypin sukkahousuihin, pakkaan jumppavaatteita ja keittelen teevettä samanaikaisesti. Mätän kiireesti eilisen iltanapostelulta tarkoituksella aamulle jätettyjä mansikoita (joo! ei ollut kyllä mikään perussetti tää aamiainen) ja rahkaa samalla kun lueskelen ultratärkeitä asioita Ellestä.

10.32 Olisi pitänyt lähteä jo viisi minuuttia sitten työmatkalle, joten yritän ottaa aikaa kiinni juoksemalla toistuvasti punaisia päin. Kolme kilsaa sujuu kivasti, kun sää on vielä aurinkoinen, päällä ei ole liikaa ylöspäin hinautuva mekko ja mp3-soittimenkin olin taas muistanut ladata. Töihin pääsen ne viisi minsaa myöhässä.

13.00 Instituutille oli meidän muiden stagiairejen hämmästykseksi saapunut uusi parin kuukauden mittaisen pestin tekevä miespuolinen harjoittelija (jolla me ei oikein tehdä mitään, kai), joten päätetään juhlistaa tätä(kin) tapahtumaa tilaamalla jotain hyvää lounasta. Pahus ei ollut koskaan syönyt sushia, joten hirveällä vaivalla kaivetaan esiin jonkun intialaisen paikan yhteystiedot. Ihan hyvää kyllä oli, jee.

14.30 -> Loppuiltapäivä menee henksukokouksessa ja lievästi ympäriinsä palloillen – viime viikkojen kiireiden jälkeen on aikaa vähän pyöritellä peukaloitakin.

18.00 Pilates! Hullu kalifornialainen ohjaaja on aika herttainen, ja olen tuskasta huolimatta huomannut kauhukseni jopa pitäväni joistain osioista. Jossain vaiheessa ohjaajatyttö katsahtaa kesken puheensa meidän sarjakuvanäyttelyn takaseinään (pilatoidaan siellä salissa) ja toteaa että ”Huh, a pig with glasses”. Repeän keskenäni ihan törkeästi, kun eka ajatukseni on tietty että se viittaa sillä muhun.

19.55 Kotona, väsyneen metroilun ja patonkiostosten jälkeen. Laitan lounaalta jääneen palak paneerin jämät uuniin ja latailen noin kolmattatuhatta tänä keväänä katsomaani House-jaksoa. Pihistän huomiselle tarkoitettua patonkia ruuan seuraksi ja nauran Wilsonin ja Housen bromancelle

21.05 Puhun Eelin kanssa skypessä. En ole taas mukavimmillani, mutta ehkä silti mukavampi kuin eilen. Parempi kai kuitenkin tämä suunta.

21.30 -> Hukkaan aikaani netissä, näillä näkymin helposti vielä kahteen saakka. Ehkä voisin vielä viikkailla loput eilisen pyykeistä, jos nyt siis jotenkin jaksan vaivautua.

Hmm. Jotenkin tää kuitenkin kuulosti jonkun muun elämältä. Ehkä se johtuu tosta kaikesta reippaasta jumppailusta. Voin paljastaa, että hain kyllä viiden maissa tien toiselta puolelta jonkun sortin patisserien etten ihan kuolis kaikkeen siihen energiankulutukseen ja kalorinmenetykseen.

2 kommenttia:

Martti kirjoitti...

repesin sikaan

Anonyymi kirjoitti...

Mä en ihan tajunnut tota logiikkaa että se tyyppi ei ollut koskaan syönyt sushia, joten tilasitte intialaista? Ai niinku että jos se ei vaikka tykkää sushista? Se kyllä vaatiikin ehkä vähän totuttelua.

"Onneksi suihku on lähellä" -> 10 neliön asunnon ilot!

-T